Suomen Idäntyö UP ry.

Apua yli rajojen
www.suomenidantyoup.fi

Lääninrovasti Matti Kallioinen

Hämmästyksekseni huomasin, että SINÄKIN tahdot kansanedustajaksi (Kotimaa 1.2.2007). Toisaalta eduskuntahan on kansa pienoiskoossa! Ekö niin?
Toivon SINULLE vaalimenestystä. Onnistuessasi uskoisin SINUN lopultakin pääsevän kaltaistesi seuraan!
Täytyyhän huhupuheiden kuuntelijoillakin olla edustaja eduskunnassa. Olet löytänyt todellisen sauman jos avoimesti tunnustaudut tosiasioista välittämättömäksi huhupuheiden kuuntelijaksi! Mielelläni kuulisin mitä asioita SINÄ aiot mahdollisesti eduskuntaan päästyäsi ajaa. Et ainakaan lähialueella ja Itä-Euroopassa elävien vanhusten, köyhien, orpojen ja vammaisten asiaa, etkä niiden ihmisten, jotka siellä ovat nälkäkuoleman partaalla. Olen myös utelias tietämään mikä on vaalitunnuslauseesi?  Juoruja kuunnellen, tosiasioita tarkistamatta  kansan asiat kuntoon?
Entä  valokuva vaalimainokseen?  Saanko ehdottaa?
Sinuthan voitaisiin kuvata kirkonmäellä kahvikuppi miehekkäästi kädessä, pikkusormi pystyssä , liperit kaulassa potaskaa supsuttamassa kollegan kanssa jonkun selän takana! Liperit on ehdottoman tärkeä rekvisiitta, edustathan kristillisiä arvoja ja KD- puoluetta! Kirkonmäki ja kirkko on ollut hyvä  tausta ainakin Toimi Kankaanniemelle. Moni äänestäjä on varmaan erehtynyt valokuvan taustan vuoksi luulemaan tätä helluntailaista miestä evankelisluterilaiseksi! Miksikö kirjoitan SINULLE näin? Sen varmasti tiedät! Jos nyt kuitenkin muistisi sattuisi pätkimään, mikä ei ole ikäisellesi mahdoton asia, niin verestän muistiasi. Olen soittanut SINULLE ainakin kahdesti kerjätäkseni kolehtia köyhienauttamistyöhömme.
Ensimmäisen kerran, 10.7.1998. Jo tuolloin olit sen tuntuinen kuin tuhkaluukkuusi olisi työnnetty jääpuikkoa! Olit ilmeisesti saanut jo jotain ”varmankädentietoja” työstämme. Syystä tai toisesta saimme kuitenkin kirkkokolehdin seurakunnaltasi 27.8.1998, määrältään 1078,40. Se on suuri kolehti pieneltä seurakunnalta. KIITOS!
Soitin SINULLE uudelleen, 24.3.2000. –Työ on hyvä, mutta en lähde mukaan, sanoit tuolloin. Oletko kuullut meistä jotain negatiivisia puheita, kysyin.
- Olen kuullut sekä negatiivisia, että positiivisia, vastasit. Kun kysyin keneltä ja mitä, sanoit, että et ole kuullut mitään negatiivista työstämme.
- Lastenohjaaja tuli, sanoit lopuksi ja halusit lopettaa puhelun. Mielestäni käytöksesi ei tuolloin ollut suoraselkäisen MIEHEN käytöstä!
Ei- sanan ymmärrän. Kenenkään ei ole pakko tukea työtämme. Tätä työtä eivät kuitenkaan kaltaisesi ihmiset kaada, koska tätä työtä ei ole ihmisiltä saatu! Mielestäni olisi  ollut reilua, että olisit tuon puhelun aikana kertonut  mitä sontaa pekka koivistot ja muut potaskan levittäjät olivat SINULLE työstämme puhuneet!
No, oli miten oli, lastenohjaaja tuli ja pelasti SI NUT hankalasta tilanteesta! Puhelumme päätteeksi kirjoitin asiakaskorttiin. ” Älä soita M….u! ” Tätä itselleni antamaa neuvoa olen noudattanut kohdallasi. Olisin myös noudattanut loppuusi asti ellet olisi TAHTOINUT kansanedustajaksi.
Lopuksi: Se, että oman hiippakuntasi piispa on useaan otteeseen kehottanut seurakuntiensa kirkkoherroja tukemaan taloudellisesti työtämme, ei ole merkinnyt SINULLE huit haileeta.

Sitävastoin ne huhupuheet,  joita olet työstämme kuullut ovat sinuun vaikuttaneet.
Kerran SINULLE kuitenkin kertoo JOKU olleensa alaston, nälkäinen jne. , kyllähän SINÄ nämä jutut tiedät. Mitä silloin mahdat vastata? Haluaisin tietää, ketä potaskanpuhujaa suojelit tuon 24.3.2000 käydyn puhelun aikana? Kuka on SINULLE rakkaampi ihminen, kuin nuo nälkää näkevät, vammaiset, orvot ja sairaat, joita olemme auttaneet yli kahdentoista vuoden ajan? Oman etusi nimessä toivoisin SINULTA vastausta kirjeeseeni, niin ettei minun tarvitse näitä asioita SINULTA tämän julkisemmin kysellä, eikä vaalitilaisuuksiisi tulla. Sinulle tämä lienee uutta evankeliumia, että kysyn asiat suoraan ASIANOMAISELTA. Se on kuitenkin ollut tapani läpi elämäni. En ole koskaan juorupuheita kuunnellut, saatikka niitä levitellyt!
Tervakoskella 5. 2. 2007    

Siunaavin terveisin
Upe Poutiainen
kerjäläinen 

Upe Poutiainen kirjoitti 08.02.2007 kello 19:06:
Hyvä Veli! Olen lähettänyt SINULLE kaksi sähköpostiviestiä. Kumpaankaan et ole vastannut.
Mahdollisesti olet ollut asioilla tai matkoilla, joten minun on  ilmeisesti huudettava kovempaa saadakseni SINULTA vastauksen viesteihini. En jaksa uskoa, että olet raukkamaisen ylpeä puskassa piileskelijä, joka ei uskalla vastata sanoistaan tai teoistaan.
Olen aloittanut ääneni koventamisen kuiskaten, mutta takaan, että volyymiä riittää, jos tarve vaatii.
Alkuun kehottaisin SINUA käymään kotisivuillani osoitteessa www.suomenidantyoup.fi lue päiväkirjani ainakin tämän päivän osalta  (8.2.2007) . Edelleen kehottaisin SINUA käymään kotisivuni kohdassa: Toimintaa sivulla 2. Sivun alareunassa on teksti Lora. Napsautapa siitä, niin näet erään vammaisen. Itä-Euroopassa vammaiset lapset sidotaan sänkyyn. Heitä ei hyväillä, ei kosketeta, eikä heistä välitetä, vaan heidän annetaan kuolla tai paremminkin tapetaan.
Siinä SINULLE työsarkaa, jos pääset senaattoriksi. Ihmisoikeusryhmä on oivallinen toiminnan väline.
Olen käynyt siellä puhumassa juuri näiden hyljättyjen kuolemaan tuomittujen vammaisten puolesta. Sen, kuinka etenemme jatkossa, jätän kokonaan SINUN päätettäväksi.
24.3.2000 annoin SINUN luikerrella pakoon. Nyt et luikertele, sen takaan!
Vaalimenestystä toivoen

Siunaavin terveisin, veljistäsi vähäisin
Upe Poutiainen
kerjäläinen
Ps. odotan vastaustasi perjantai-iltaan, jos et ole vastannut siihen mennessä käsittelen asiaa parhaaksi katsomallani tavalla.

Lääninrovasti Matti Kallioisen lakoninen vastaus 08.02.2007 kello 19.46

Saattaa olla, että on muitakin kanavia toimia kaukaisen ja lähellä olevan  läheisen.  Voi olla, että olen niissä mukana, vaikka en niistä suuremmin ilmoittele. HÄN tietää.
Kiitos "sydämellisistä ja kannustavista" sähköpostiviesteistäsi.
Toivotuksiisi yhtyen eli siunaavin terveisin
Matti Kallioinen